Kysyimme asiantuntijoilta näkemyksiä kansainvälistymisen trendeihin, tekoälyn kasvuun tuotekehityksessä sekä maailman kärkiluokkaa olevaan koulutukseen ja tutkimukseen sekä näiden vaikutuksia suomalaiseen innovaatioon vuonna 2018.
1. Mitä odotat vuoden 2018 suomalaisten innovaatioiden kansainvälistymisen trendeiltä?
Saara Hassinen
Terveysteknologiatuotteiden viennin arvo on viisinkertaistunut viimeisen 20 vuoden aikana ja terveysteknologia on edelleen maamme yksi nopeimmin kasvavista korkean teknologian vientialoista. Vaikka valtaosa yritysten tuotannosta menee vientiin, yrityksillä on tarpeet kehittää ratkaisujaan Suomessa. Tämä tuo terveysteknologiaratkaisuja osaksi potilaan hoitoa sekä edistää yritysten kasvua ja vientiä sekä lisää samalla investointeja Suomeen.
Pauli Heikkilä
Kaikkein tärkeimpänä pidän yritysten kannattavaa kasvua. Olemme Suomessa panostaneet paljon ja pitkään tuotekehitykseen ja innovaatioihin. Hienoja yksittäisiä esimerkkejä näiden panostusten muuttumisesta kaupallisiksi menestystarinoiksi olemme jo nähneet, mutta kaipaamme lisää. Suuryritystemme rinnalle Suomi tarvitsee keskisuuria ja suuriksi kasvavia huipputuotteitaan maailmalle vieviä yrityksiä.
Tuija Pulkkinen
Tuotteiden palveluistuminen sekä digitalisaatio avaavat markkinoita pienille toimijoille, ja korkeaa osaamispotentiaalia päästään hyödyntämään globaaleilla markkinoilla. Suomalainen metsätalous- ja biotuoteosaaminen auttavat teollisuuttamme kehittämään uusia tuotteita, esimerkiksi uusia energialähteitä kuten biodiesel ja uusia selluloosapohjaisia materiaaleja kuten biopohjaiset tekstiilit. Meillä on myös maailmanluokan osaamista digitalisaation tuomisessa yritysten taloushallintoon. Suomalainen innovaatio, laadukas peruskoulutus, on muodostumassa vientituotteeksi.
2. Miten tekoälyn kasvu näkyy suomalaisessa tuotekehityksessä?
Saara Hassinen
Terveysteknologiasta löytyy esimerkkejä tekoälyn hyödyntämisestä. Esimerkiksi HUS Lastensairaalassa kehitetään ennustavaa mallia tunnistaa keskosten riski sairastua infektiotauteihin. Keinoäly vertaa IBM Watsonin avulla GE Healthcaren laitteiden mittaustuloksia 15 vuoden aikana HUS:ssa kertyneeseen informaatioon. Riskipotilaiden hoito voidaan näin aloittaa ennaltaehkäisevästi. Jatkossa yhä useampi yritys hyödyntää kerättyjä datoja uudella tavalla.
Pauli Heikkilä
Tekoäly ei ole teknisesti uusi keksintö, mutta prosessointitehon kasvu ja onnistuneet uudet sovellukset lisäävät sen käytettävyyttä huimasti lähivuosina. En halua olla luomassa aiheesta hypeä – sitäkin on mielestäni jo liikkeellä – mutta moniin olemassa oleviin ja uusiin tuotteisiin tekoälyn aidosti älykäs soveltaminen voi tuoda ratkaisevasti uutta kilpailukykyä.
Tuija Pulkkinen
Ehkä merkittävin tekoälyn tuoma muutos on sen olemassaolo: tekoäly murtaa teollisuuden rakenteita, tuo globalisaation kotimarkkinoille ja luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Globaaleilla markkinoilla menestyvien yritysten on kyettävä ottamaan tekoälyn tuomat mahdollisuudet haltuun, mikä edellyttää uusien menetelmien ja ajattelumallien oppimista ja soveltamista – ihmisen tulee ymmärtää tekoälyä, mutta tekoäly on myös koulutettava ymmärtämään ihmistä. Suomalainen linjaus toivottaa tekoäly ja robotiikka tervetulleeksi teollisuuteen antaa kilpailuetua erityisesti Yhdysvaltoihin nähden – siellähän keskustelua ei ole avattu juuri lainkaan tästä näkökulmasta.
3. Miksi suomalainen koulutus ja tuotekehitys ovat maailman kärkiluokkaa?
Saara Hassinen
Suomessa on vahvat diplomi-insinöörikoulutuksen perinteet ja esimerkiksi Aalto-yliopiston edeltäjä Teknillinen korkeakoulu synnytti useita tutkimustuloksiin pohjautuvia terveysteknologian yrityksiä. Myös lääketieteellinen koulutus ja tutkimus ovat Suomessa korkealla tasolla, mikä on hyödyntänyt terveysteknologian menestystä. Yritykset ovat lisäksi päässeet sairaaloihin yhteiskehittämään tuotteitaan. Testbed-toimintaa ollaan laajemmin kehittämässä, jotta pienillekin yrityksille avautuisi mahdollisuus yhteistyöhön sairaaloiden kanssa. Viime vuosien leikkaukset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa ovat hidastaneet hyvin alkanutta kehitystä. Nykyinen hallitus ehtii vielä vuonna 2018 korjata tilanteen.
Pauli Heikkilä
Koulutusjärjestelmämme oli edelläkävijä: asioiden ulkoa opettelusta siirryttiin kohti tiedonhankintaa ja ryhmätyötä. Erityisesti 1990- ja 2000-luvuilla otettiin isoja askeleita yliopistojen ja yritysten yhteistyön edistämisessä samalla, kun tuotekehityspanostuksia nostettiin. Nokian heijastusvaikutus menestykseen oli valtava. Nyt olisi mielestäni oikeampaa kysyä, ovatko suomalainen koulutus ja tuotekehitys oikeasti yhä mailman kärkiluokkaa – tai mitä pitäisi tehdä, jotta näin olisi.
Tuija Pulkkinen
Suomessa ja pohjoismaissa toimiva ainutlaatuisen tiivis yhteistyö yritysten ja yliopistojen välillä yhtäältä auttaa yliopistoja kouluttamaan osaajia, joilla on jo valmistuessaan hyvät työelämätaidot, toisaalta parantaa yritysten tuotekehitysvalmiuksia tuomalla akateemisen tutkimuksen viimeiset tulokset teollisuuden hyödynnettäväksi. Käytännön tiedonsiirto tapahtuu noin tuhannessa vuosittain toteutettavassa diplomityöhankkeessa tai tuotekehityskursseilla, joissa opiskelijat professorin johdolla kehittävät ratkaisuja yritysten asettamiin oikeisiin ongelmiin.
