Espoon Seela-toimintamalli kohotti seniorien kuntoa, toi uusia ystäviä, tarjosi ruokaa ja yhdisti sukupolvet. Hyvää hankkeessa on sekin, että idean voi kopioida valtakunnallisesti.
M
ainingin koulun pukuhuoneesta kuuluu iloinen puheensorina. Pari kahdeksasluokkalaista tyttöä kurkkii ovella ja tervehtii pukuhuoneesta tulevia jumppareita. Heidät tunnetaan: lähes 30 senioria voimistelee kerran viikossa koulun liikuntasalissa sillä aikaa, kun koululaiset ruokailevat. Sen jälkeen seniorit hakevat tarjottimet, maksavat ruuasta 6,10 euroa ja istuvat koulun ruokalaan syömään. Heidän joukossaan on myös jumpan vetäjä ja Seela-toimintamallin äiti, liikunnanopettaja Laura Joutsen. ”Ikääntyvät tarvitsevat laadukkaampia ja monimuotoisempia palveluja. Halusin tarjota heille muutakin kuin jumppaa. Mahdollisuus ruokailla koululla tuo senioreille monipuolisen aterian lisäksi enemmän aikaa sosiaalisuudelle”, Joutsen kertoo. Toi se paljon muutakin: samalla sukupolvien ja kaupungin hallintokuntien väliset raja-aidat kaatuivat. ”Usein teinien ja vanhemman väen välissä on turhia ennakkoluuloja. Seniorien mielestä nuoret ovat meluisia, ja nuorten mielestä seniorit valittavat ja haluavat kieltää kaiken”, Mainingin koulun rehtori Eero Kling tiivistää stereotypiat. Kuin kylä koulussa Muutama seniorijumppaaja osallistui MLL:n järjestämään koulutukseen, ja nyt he toimivat koulumummoina ja -vaareina alaluokilla, melkein kuin kouluavustajat. Seela-seniorit ovat myös tervetulleita koulun tapahtumiin. ”Pyrimme luomaan kyläyhteisön koululle, sillä yhteisöllisyyttä kaivataan”, Joutsen sanoo. Monessa kunnassa on haasteena saada vapaata liikuntatilaa koulusta päiväsaikaan, sillä salit ovat koululaisten käytössä. ”Meillä seniorien jumppa pidetään, kun koululaiset ruokailevat”, Joutsen vinkkaa. Hiihtolomaviikon jälkeen Seela laajenee kahteen muuhunkin kouluun. ”Haaveeni on, että joka Suomen kunnassa olisi yksi Seela-koulu. Se ei vaadi suuria rahallisia investointeja, mutta antaa ihmisille paljon”, Joutsen sanoo.  _Espoolaisinnovaatio noteerattiin Health Awards -kilpailussa, jossa Seela-toimintamalli pääsi kolmen parhaan joukkoon._ Askeleen edellä Seela-toimintamalli löysi hyvän maaperän Espoosta, jossa on aiemminkin kokeiltu uusia ideoita liikkumisen ja terveyden edistämiseksi. ”Seela istui hyvin strategiaamme, johon kuuluu laaja ikäihmisten aktivoiminen ja Matalan kynnyksen liikuntaohjelma”, Espoon liikunta- ja nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra kertoo. Kymmenkunta vuotta sitten Espoo oli ensimmäisten joukossa tarjotessaan yli 68-vuotiaille korttia, jolla pääsi maksutta liikkumaan. Nykyään palveluvalikoima on harvinaisen monipuolinen. ”Pyrimme myös erityisesti tarjoamaan toimintaa, joka yhdistää eri sukupolvet. Super- Park Oy:n kanssa järjestettiin pilotit, joissa alakouluikäiset ja seniorit liikkuivat aktiviteettipuistossa luontevasti yhdessä”, Espoon liikuntasuunnittelija Esa Yletyinen toteaa. Seniorien liikuttamiseksi Espoon kaupunki myös ostaa päiväsaikaan ohjattuja liikuntapalveluita yksityisiltä kuntokeskuksilta ja urheiluseuroilta noin 60 tuntia viikossa oman toiminnan lisäksi. Ryhmäliikuntaa järjestetään viikoittain myös muun muassa kauppakeskuksissa, kirjastoissa ja näyttelykeskus WeeGeessä. Isoimmat ryhmät ovat olleet yli sadan hengen tapahtumia.facebook.com/senioreilleelamanlaatua/
Mainos